lauantai 7. lokakuuta 2017

"sarvitiainen"

Eilen puhuin miehelleni, että olisippa mukava nähdä töyhtötiaista, mutta meillä se on saanut lempinimen sarvitiainen. Tänään käydessäni siskoni luona näin niitä kaksin kappalein. Piti hakea kamera ja ottaa muutama kuva.









torstai 5. lokakuuta 2017

Punarinta

Kesken askareiden punarinta lensi lähelle. Silloin aurinkokin pilkisti. En ehtinyt ottaa kuvaa. Vähän ajan päästä sain kaksi kuvaa. Tosin silloin tihuutti vettä.


keskiviikko 4. lokakuuta 2017

joutsenperhe

Luulin, ettei mökkijärven joutsenilla pesintä ole onnistunut. Lauantaina yllätyin iloisesti, kun perhe oli lähellä mökkirantaa ja välikkä ne uivat lähelta. Eivät häiryyntyneet tarkkailustamme vaan ruokailivat rauhassa. Järvellä oli vielä kaksi muutakin joutsenta. Liekkö ne edellisen kesän poikasia.
Klikkaa kuvaa, jos haluat nähdä sen suurempana.
 








Illan pimeydessä.


Seuraavana aamuna linnut olivat vastarannalla.

perjantai 29. syyskuuta 2017

Muuttolintuja taas

Heitin vähän auringonkukansiemeniä nurmikolla. Ei mennyt kuin hetki, niin peippoja, järripeippoja ym lensi ruokailemaan. Linnuillako ei hajuaistia tms.


Kaularenkaassa F4





Harmittaa, kun kurjet säikähtivät varmaan minua. En haluaisi häiritä lintujen lepohetkeä. Nousin auton viereen kuvaamaan. Se oli ehkä liikaa, sillä linnut eivät välittäneet minusta istuessani autossa.

lauantai 23. syyskuuta 2017

Joutsenet muuttavat

Reilu viikko aiemmin olin menossa Ahmmakselle. Valo olisi ollut hyvä kuvausta ajatellen. Kamera ei vain ollut mukana. Näin yhdellä pellolla pari sataa kurkea ja noin 50 joutsenta. Ääni oli melkoinen. Kuvat ja äänet jäivät oman pään muistikortille...
Joutsenia oli paljon pellon reunassa. Joutsenia nousi hiljakseen lentoon.
Tällä viikolla varauduin kameralla. Kurkia ei näkynyt. mutta nyt joutsenia oli enemmän. Ilma oli harmaa, joten kuvaaminen oli haasteellista. Aikaa oli vain hetki, joten en yrittänytkään viritellä kunnon kuvausolosuhteita. Muuttolintujen lähtö on jotenkin haikeaa, mutta toisaalta ilahduttaa, kun näkee nuoria lintuja. Pesintä on onnnistunut. Keväällä taas kiva kun linnut palaavat. Tämä syksy on ruskan suhteen ollut kaunista. Muutamia todella värikkäitä pihlajia ja haapoja näkyy tien varsilla. Nyt on luvattu upeita kelejä. Jospa sitä koppeutuisi kuvaamaan ruskaakin.
Useita joutsenia lähti pareittain. Liekkö niillä pesintä epäonnostunut kuten meidän mökkijärven joutsenparilla.
Huono sää hillitsi joukkolähtöjä.



Sinne ne menevät takaisin etelään.




Paljon nousi myös yksittäisiä joutsenia. Missä lie puoliso.



perjantai 8. syyskuuta 2017

tuohipönttö

Lupasin laittaa tuohipöntön teko-ohjeen.
Jos haluat nähdä kuvat suurempana, niin klikkaa kuvan päältä.

Tuohen otto elävästä koivusta on väärin. Se ei kuulu myöskään jokamiehenoikeuksiin. Minulla on onneksi hyvä tilanne tuohitöihin mieheni halonmyynnin vuoksi.

Tuohen keruusta ei ole kuvasarjaa tähän hätään.

Tuohi irtoaa Puolangalla juhannuksen tienoilla parhaiten. Aika vaihtelee vuosittain sekä paikkakunnan siainnin mukaan.

 Laita tuohi heti suoristumaan painojen alle. Itse pinoan ne pareittain valoiset puolet vastakkain. Näitä pareja voi pinota paljon, jos tuohet ovat suurin piirtein saman kokoisia. Tuohi säilyy ulkovarastossa vuosikymmeniä. (kenties ikuisesti, kun en ole seurannut vielä sataa vuotta.....)

 Pönttöjä voi tehdä heti tuoreesta tuohesta tai varastoidusta tuohesta. Varastoitu tuohi kannattaa laittaa hetkeksi kylmään veteen (tai lumeen) ennen kuin aloittaa työskentelyn. Tämä ei ole välttämätöntä, mutta käytäntö on opettanut, että tuohi ei repeä silloin niin herkästi.

Tässä kuvasarja pienoiskoossa olevasta pöntöstä.Kuvasarja on kuution malliseen pönttöön.
       Pienin pönttö minkä olen tehnyt on 2,4 cm x 2,4cm

Tee 6kpl suorakaiteen muotoisia tuohipaloja. (Jos teet korkean mallin, niin 4kpl jossa korkeus on halutun pönteon korkeus+ neliön mallinen pohja ja katto. Muutoin tekotapa on sama.)

Huomaa, että leikkaat tuohen suoraan tuohen kuvioiden mukaan. kuten kuvassa. Leveyttä tässä mallipöntössä on 9cm ja korkeutta 5cm. (pääskysen pönttö noin 22cm x 30cm) Mitä leveämpi pala on sitä enemmän tuohi rullaantuu, mutta siinä on vaarana että rullaus  painaa pönttöä lommolle. Kokeile ensin kapeampaa.




Tee esim. sukkapuikolla suorat viivat 2cm päästä  ruskealle puolelle. Keskelle jää korkeuden verran väliä.


Tee yhteen palaan reikä haluaamasi kohtaan. (Itse teen ensin pienemmän reiän kuin haluttu, koska silloin pönttö pysyy jatkossa paremmin suorana.)
Taita reunat alas niin, että valkoinen jää sisään.
 Tästä alkaa pöntönteon vaiken kohta. Suurissa pöntöissä tämä on huomattavasti helpompaa kuin pienissä. Ensi kerralla voi olla hyvä ottaa kaveri pitämään paloja paikoillaan.
Laita kolme palaa lomittain.

Lisää sitten loput kolme yksitellen kunnes saat kuution.

Keitä vesi kiehuvaksi, jonka jälkeen voit työskennellä vielä kauan vaikka vesi jäähtyykin. Upota pönttä kuumaan veteen kokonaan pariksi minuutiksi. Voit myös keittää vain sen verran vettä, että pönttö jää osittain pinnan yläpuolelle ja kääntelet sitä varovasti. Silloin on helppo tarkkailla, että pönttö pysyy kuosissaan.

Valuta vesi pois. HUOM! Muista että pönttö ja valuva vesi on kuumaa. Käytä pihtejä, reikäkauhaa tai muuta jolla saat turvallisesti veden pois.

Anna pöntön jäähtyä ja suurenna tarvittaessa lentoaukkoa sopivaksi.
Muotoile pönttö varovasti muotoonsa ja anna pöntön kuivua tarpeeksi kauan.

Pöntön voi ripustaa pujoittamalla paksu nyöri tai puun käpristyneisiin koloihin.
Aina tuohi ei käpristy tai se käpristyy liikaa. Käpristyminen riippuu tuohen paksuudesta,  laadusta, iästä ja reunan pituudesta.